Yhdeksän kuvauspäivää takana! Mirrin matka elokuvamaailmassa on nyt tehty. Tosin kaikki hyvähän on vielä edessä eli varsinainen elokuva. Nähtyjen kuvausten perusteella tulevaa leffaa kannattaa odottaa, sillä tähän asti matka on ollut uskomaton elämys. Tätä korvaamatonta kokemusta emme olisi Raksun kanssa halunneet jäädä paitsi!

Raksu jaksoi koko urakan murisematta ja uupumatta. Unohdetaan pari sähäkkää maukaisua, yksi raapaisu ja yksi purema. Täytyy sitä nyt vähän luonnetta kissalta löytyä. Uskon, että useimpien kattien kanssa tämä rupeama olisi jäänyt haaveeksi.

Tänään tiistaina oli tiukka aamu ja keskipäivä. Mirri oli mukana kahdessa melko pitkässä otossa. Loppua kohden alkoi näkymään jo pieniä väsymyksen merkkejä, joka ei ollut ihme, sillä tänään Mirrin "rooli" oli vastustella sen minkä kykeni. Ja Mirrihän kykeni! Lopputulos näkyy sitten valmiissa elokuvassa alkuvuodesta 2015.

Väliajat kissa viihtyi hengailemassa enempi valomiesten kanssa. Valorekan upeista piiloista tuli suorastaan rakkaita. Myös kuvaajan palli kiinnosti kovasti. Kraanassa kun oli mukava nousta ylös ja alas.

- Mä voin hei ottaa nyt tämän homman haltuun, pois pallilta, okei, mauuu?

- Hei täältähän näkee KAIKKI linnut kerralla! Kiva mesta.

- Mää jään tänne! Mää jään tänne! Mitä toi kiva mies viittilöi? En mee settiin, mää jään tänne!