Kuvauspäivä numero 4. Jo aamusta taivas tietää vain sadetta. On siis aika kaivaa alusvaatteet, villatumput, huivit ja ainakin kaksi takkia päälle. Kissasta tälläinen antarktinen suvi on varmasti mukavampaa kuin tajuton helle. Ja mikäs sitä on köllötellä karvakauluksessaan, ei edes pieni tihkusade haittaa, kun vesi ei pääse iholle asti kylmettämään.

Elokuvassa on  ikuinen lavastettu kesä toisin kuin kuvauspaikalla. Sääliksi käy näyttelijöitä, jotka värjöttelevät välillä huopien alla kesävaatteissaan. Viimeistään nyt selviää, että leffanteosta on glamour kaukana. Raksun tehtävä on tänään vain näyttäytyä varmuuden vuoksi kantokopassaan. Luultavasti ei pahasti edes näkynyt kuvissa, mutta tulipa tehtyä.

Huoltaja on onnesta soikeana, kun päästään kotimatkalle. Villasukat, lämmin peitto ja päätä tyynyyn. Raksu sen sijaan on kuin ei olisi missään edes käynyt. Venyyttelee maton reunaa vasten, haukottelee leuat ammollaan, raapaisee muutaman langanpätkän jälleen kerran irti perintömatosta, ja menee maaten.

Odottelua ja odottelua. Sadetta ja +10.